maanantai 16. kesäkuuta 2014

J. A. Ceasar: Den-en ni shisu (Soundtrack-haaste 3/169)

Edellisessä haastepostauksessa aavistelin tulevia ongelmia, enkä ollut ollenkaan väärässä. En löytänyt mistään tämän kohdan elokuvan soundtrack-tallennetta, parhaat lähteet olivat vuosia vanhoja latauslinkkejä joiden jakosivustot on aikoja sitten suljettu. Onnekseni kuitenkin itse elokuva löytyi Youtubesta, mistäs muualtakaan. Perin oudosti videosivusto on nykyisin todella hyvä lähde kaikenlaisille elokuville ja soundtrackeille, mykkäelokuvista viimeisimpiin blockbustereihin (joita toivottavasti kukaan ei vakavissaan katso elokuvateatterikatselun korvikkeena). Tästä ei valitettavasti löytynyt Youtubesta pelkkää soundtrack-albumia.

J.A. シーザー [J.A. Ceasar] - 田園に死す (Denen Ni Shisu)

Olettamukseni Caesarin scoresta oli progea, mikä osoittautui vääräksi heti elokuvan alussa. Den-en ni shisu (1974, Pastoral: To Die in the Country) on tarinaltaan kokeellinen kasvutarina menneisyyksien ja nykyhetken Japanin sulautumassa, aika perinteistä metaelokuvalla räiskimistä jossa lapsuuden viattomuudella kaivellaan yhteiskunnan vääryyksiä ja irvikuvallisuutta esille. Kumma kyllä, ääniraita ei itse elokuvassa pomppaa esille kuin ihan lopussa, mistä löytyi myös se kaipaamani hetkellinen progemylläys. Paikoitellen musiikista tuli mieleen ihan Morriconen Chi l'ha vista morire? missä on yhdistettynä lasten kuorolaulua (alussa ponnekasta, muuttuen elokuvan edetessä toivottomammaksi) ja vain hitunen perinteisempää mysteerien nuotinnusta.

Kirjoitin Anttilan kuitin toiselle puolelle muistiinpanoja itse musiikista:

- rapinaa
- naivismia (lasten laulua)
- kaikuja ja kelloja, eläinten ääniä
- huumorituuba, paljon Felliniä (sirkus)
- (meta)elokuva, perhana [tämä tuli oikeasti yllätyksenä]
- tarkoituksella ristisriitaista
- progea ja iskelmää sekaisin - lopun kliimaksi
- mekaanisten kellojen äänet

Soundtrack-haasteen suklaamunayllätyksestä paljastui jopa vähän taantumuksellinen Japanin uuden aallon elokuva. Enemmän pidän Funeral Parade of Rosesista, mutta ohjaajan muut tutut nimet menivät kyllä suoraan katselulistalle. J. A. Ceasarin muita levyjä on kuunneltavissa jopa Spotifyssa.

Seuraava levy Stunning Soundtracks for Trashy Movies -listalla on taas tuttua Italiaa ja Nico Fidencoa. Ja onneksi se varmasti löytyy helpommalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti