torstai 28. elokuuta 2008

Maisteri [sukunimi]

Valmistuneen olo ei ollut ihan ruusuisa: hömpsyisen ja mukavan opiskelijastatuksen tilalle on tullut päänraapimista tahtomasta urasta, elämästä, valinnoista ja melkeinpä kaikesta. Ainakaan minulle ei ollut kivutonta yhtäkkiä olla ilman oikeaa statusta, epävarmoilla vesillä ilman varsinaista ammattia.

Gradu kuitenkin, se hyväksyttiin sillä massa-arvosanalla joka nyt on kai ihan ok tutkinnonuudistuksen deadlinen paineessa. Saamani kritiikki oli ihan aiheellista: teoria jäi aika päällipuoliseksi, kokonaisuuden osasten painotus oli peffallaan. Jos jos ja jos - jos olisin saanut enemmän aikaa ja rahkeita, olisin voinut kirjoittaa kaiken paremmin ja perehtyä paremmin teorian muokkaamiseen (etenkin jäsennetty tutkimusmenetelmä jäi hyvin kevyeksi) ja tietty kirjoittaa paljon paljon enemmän tuloksia. Rakastuminen graduaiheeseensa ei ollut ihan hyvä asia, vaikka en varmaan olisi edes pystynyt tekemään tutkielmaa jostain puolivillaisesta ja helposta aiheesta. Näin sitten kävi, maisteri valmistui ja gradusta ei varmaan kukaan enää kysy mitään.

Töiden hakeminen on vähän puissa, en tiedä oikein mitä hakisin ja mihin voisin hakea. Omalta alalta, mikä ikinä se lieneekään, ei pahemmin ole yhtä samanlaisia työpaikkoja tarjolla kuin vaikka tietotekniikan alalta: niitä olisi paljon tarjolla ja sisään varmaan otettaisiin heti, mainiolla kuukausiliksalla. Humanistin vaihtoehdot ovat aika lailla mäkkärin kassan ja työttömyyden välistä. Toki humanistien joukossa on taatusti pari promootioluennoista innostunutta sluibaajaa, jotka menevät tukka putkella kaupallisen alan perässä.

Näemmä samalla tavalla humanistien rinnalla media-alan tyyppejä tarvittaisiin ja töitä piisaisi, mutta maksajia ei tunnu olevan missään. Törkeätä ajatella, että kirjastoduunaritkin saavat kunnon loppututkinnon kanssa hikisesti vähäsen enemmän kuin kassalla seisoja. Minun tutkintoni on aika yleistä diibadaabaa kulttuurialasta oudolla pääaineella, mutta myönnytyksenä työmarkkinoille olen lukenut myös markkinointia. Saapi sitten nähdä oliko siitä hyötyä, tällä hetkellä tuntuu että olisi pitänyt lukea vaikka johtamista sen sijasta, tai informaatiotutkimusta tai museologiaa tai vaikka pedagogiset perusopinnot vaikka opettaminen ei kiinnostaisi.

Blogia en ole vielä hylkäämässä, mutta pitänee miettiä mistä aion seuraavaksi kirjoittaa. Elokuvista kyllä, kunhan saan pari elokuvaa/pv katselurytmini taas kuntoon. Katsotaanpa nyt. Hyvien ideoiden muhiminen vie aina hetkisen.